Yhä useampi nainen valitsee IT-opinnot
Naistenpäivänä olemme perinteisesti nostaneet blogissamme ICT-alalla oleviin naisiin liittyviä aiheita. Haluamme osaltamme innostaa naisia, niin ensimmäisiä opintojaan pohtivia kuin alanvaihtajiakin pohtimaan ICT-alaa varteenotettavana vaihtoehtona.
Tänä vuonna keskustelimme naisnäkökulmasta tietojenkäsittelyn opinnoista Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikön Niina Holmstedtin ja Turun kauppakorkeakoulussa digitaalisen liiketoiminnan erikoistumissuuntaa, tietojärjestelmätiedettä maisterivaiheessa opiskelevan Aliisa Mäkisen kanssa.
Naisten osuus nousussa ICT-alan opinnoissa
Ammattikorkeakoulujen ICT-alan opiskelijoissa naisten osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2017 lähtien. Suomalaisen ICT-alan edunvalvojan FiComin mukaan vuonna 2020 naisten osuus ICT-alan uusista opiskelijoista oli noin 26 %. Kasvua vuodesta 2019 oli 2,4 %.
Laurea-ammattikorkeakoulu on vuosia ollut yksi vetovoimaisimpia korkeakouluja, kun mittarina ovat ensisijaiset hakijat yhtä aloituspaikkaa kohden. Myös tietojenkäsittelyn koulutukset kiinnostavat hakijoita. Viime vuosina hakijamäärät ovat olleet koulutusohjelmiin 600- 1000 hakijaa per hakukohde, riippuen toteutusmuodosta eli siitä, onko opetusta kampuksella päiväsaikaan, verkossa vai iltaisin.
Tällä hetkellä naisten osuus suomenkielisten tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien opiskelijoista Laureassa kokonaisuudessaan on 29 %, mutta viime vuosina naisten osuus koulutukseen valituista opiskelijoista on hiljalleen kasvanut. Tammikuussa 2022 aloittaneiden tietojenkäsittelyn opiskelijoista naisia oli jo 37 %.
Kuudella kampuksella Uudellamaalla toimivassa Laurea-ammattikorkeakoulussa voi tietojenkäsittelyn alalla opiskella IT-tradenomiksi kahdessa eri AMK-tasoissa tutkinnossa, jotka ovat kyberturvallisuus ja digitaalisten palveluiden kehittäminen. Tutkinnot erotettiin kahdeksi eri tutkinnoksi vuoden 2021 aikana, koska haluttiin taata opiskelijoille mahdollisuus keskittyä rauhassa yhteen teemaan ja saada vahva osaaminen juuri valitulta alalta. Laurealla on lisäksi myös AMKosaaja-hankkeen kautta tarjolla opintoja, jotka voivat tarjota matalan kynnyksen kasvattaa omaa osaamistaan ilmaiseksi ja tutustua alaan. Ylempää korkeakoulututkintoa tietojenkäsittelyn osalta voi opiskella Laureassa Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut-koulutuksessa.
”Tietojenkäsittelyn tutkintoihimme haetaan keväällä ja syksyllä. Suomenkielisten kyberturvallisuuden ja digitaalisten palveluiden kehittämisen tutkintojen lisäksi meillä on tarjolla samat tutkinnot myös englanninkielisinä”, kertoo Niina. ”Olimme hyvin tyytyväisiä huomatessamme, että syksyn 2021 yhteishaussa naisten osuus hakukohteesta riippuen oli 37 – 44 % hakijoista. Tämä on tasa-arvoisen edustuksen kannalta aimo askel eteenpäin. Lukemat näyttivät jo aika lupaavilta, mutta toki työtä vaaditaan vielä.”
Myös Tieturin koulutuksissa näkyy osiltaan alan miesvaltaisuus. ”Ohjelmointikoulutuksissamme naisten osuus viime vuonna avoimissa koulutuksissa oli hieman koulutuksesta riippuen noin 20 – 25 %”, kertoo Tieturin tuoteryhmäpäällikkö Elina Salaja. ”Projektikoulutuksissa ja käytettävyyteen liittyvissä koulutuksissa naisten osuus on ollut suurempi, enimmillään noin 67 – 80 %.”
Tietojärjestelmätieteen opiskelijaksi osin sattumalta
Tietojärjestelmätiedettä maisterivaiheessa Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Aliisa Mäkinen päätyi alun perin omien sanojensa mukaan vähän sattumalta Turun kauppakorkeakouluun suoraan lukion jälkeen. Aliisa oli yhteishaussa miettinyt kauppakorkean lisäksi teknillistä korkeakoulua. Teknilliseen korkeakouluun hakeutuminen kilpistyi kuitenkin siihen, ettei hän ollut opiskellut lukiossa pitkää kemiaa ja fysiikkaa.
Kauppakorkeakoulun opintojen alkaessa Aliisalla, samoin kuin monella opintojaan aloittavalla, ei ollut vielä mitään tietoa, minkä erikoistumissuunnan hän haluaisi valita.
”Erikoistumissuunta valitaan meillä kauppakorkeakoulussa todella aikaisin, joten yhden kurssin lisäksi tieto pohjautuu lähinnä opinto-oppaaseen tai kanssaopiskelijoiden mielipiteisiin”, kertoo Aliisa. ”Valitsin aluksi taloustieteen, mutta vaikka pidinkin matematiikasta, eivät kansantalouden kiemurat tuntuneet omalta. Päädyin heti toisen vuoden alussa vaihtamaan erikoistumissuuntaa tietojärjestelmätieteeseen.”
”Tietojärjestelmätieteen peruskurssilla meille kerrottiin tietojärjestelmätieteen asiantuntijoiden vahvuuden olevan sekä IT:n että liiketoiminnan osaaminen. Kaupallisen ja IT:n opiskelun yhdistelmä tuntuikin mielenkiintoiselta vaihtoehdolta”, Aliisa toteaa. ”Lisäksi ajattelin, että digitalisaation myötä tietojärjestelmätiede voisi olla tulevaisuuden työmahdollisuuksien kannalta erinomainen valinta. Digitalisaation seurauksena teknologian merkitys korostuu, ja asiantuntijoita täten tarvitaan yhä enemmän.”
Tyytyväinen maisteriopiskelija
Aliisan mukaan Turun kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätiede on melko monipuolinen kokonaisuus, sillä se tarjoaa niin teknisempää ja käytännönläheisempää kuin myös teoreettisempaa ja liiketoimintalähtöisempää näkökulmaa.
Tietojärjestelmätiede tarjoaa laajat työmahdollisuudet. Sivuaineiden avulla pystyy hyvin määrittämään suunnan, johon haluaa lähteä myöhemmin työuralla. Monet lukevat tietojenkäsittelytiedettä sivuaineena, jolloin heillä on myös laajempi tekninen osaaminen. Aliisaa kiinnostaa enemmän alan hallinnollinen puoli ja hän on siksi opiskellut sivuaineenaan markkinointia ja johtamista. Maisterivaiheessa hänen opintonsa ovat painottuneet tekniikan ja tietoturvan johtamiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.
”Olen ollut tyytyväinen valintaani opiskella juuri tietojärjestelmätiedettä”, kertoo Aliisa. ”Meillä on kivoja proffia, kursseilla hyödynnetään paljon case-tehtäviä ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia. Yliopistossa perinteisemmin suosittavien teoreettisten kurssien ohella tietojärjestelmätieteen käytännönläheisemmät kurssit ovat olleet mielenkiintoisia.”
Aliisa työskentelee tällä hetkellä opintojensa ohessa finanssialalla tietoturvatietoisuuden parissa. Oman alan töissä hän on päässyt yhdistämään teoriassa opittua käytäntöön. Aliisasta onkin ollut mielenkiintoisinta huomata, miten hyvin koulussa opittua teoriaa on pystynyt hyödyntämään käytäntöön työelämässä.
Millä kannustamme naisia ICT-alalle
”ICT-alalla on tarjolla paljon erilaisia tehtäviä eikä kaikkiin tarvita samanlaista osaamisprofiilia. Erityisesti palveluita suunnitellessa erilaiset näkökulmat ja laaja-alaisempi osaaminen auttaa huomioimaan erilaisten käyttäjien tarpeet”, toteaa Niina. ”Viime vuosina on puhuttu enemmän siitä, että naisille on tilaa ja tarvetta ICT-alalla. Kun tästä puhutaan enemmän, nuoret naiset näkevät ICT-alan mahdollisuutena itselleen niin opintojen kuin töiden osalta. Itse en esimerkiksi aikoinaan tullut ajatelleeksi tietojenkäsittelyn opintoja mahdollisena opiskelupaikkana lukion jälkeen. On hienoa, että nuoret naiset enenevissä määrin hakeutuvat myös ICT-alan opintoihin.”
Myös Aliisa muistuttaa, ettei ICT-ala ei ole pelkästään miehille. Naisvahvistusta kaivataan esimerkiksi tietoturva-alalle valtavasti lisää. ”Kannattaa tutkia erilaisia vaihtoehtoja avoimin mielin, sillä myös ICT-alalla on paljon ei niin teknistä osaamista vaativia työpaikkoja”, Aliisa vinkkaa.
Niina pohtii, että yksi syy naisten vielä miehiä vähäisempään määrään ICT-alan opinnoissa voi liittyä itseensä uskomiseen ja rohkeuteen sekä ajatukseen, etteivät matemaattiset taidot riitä.
”Ei keneltä muultakaan odoteta, että asian heti osaisi ja ymmärtäisi. Tärkeää on enemmänkin halu oppia uutta, joka on tärkeä asia myös työelämässä. Myös kyky huomata, mitä ei vielä osaa, on merkittävä. Vain siten pystyy kehittymään”, miettii Niina. ”Kun tarjolla on enemmän roolimalleja IT-alalla, huomaa kuinka moni nainen on alalla tekijänä ja pärjännyt. Silloin nuoret naiset eivät ehkä enää sulje itseltään ovia, vaan alkavat pitää teknologia-alaa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona itselleen. En kait minän sijaan kysytäänkin, miksi en minä?”
”Kannattaa olla avoin kaikille vaihtoehdoille ja kokeilla eri asioita”, toteaa Aliisa. ”En olisi muutama vuosi sitten nähnyt työskenteleväni tietoturvan parissa, saatikka finanssialalla, mutta tässä sitä nyt ollaan. Itse tykkään IT-alalla usein vallitsevasta rennommasta tekemisen meiningistä, jossa töihin voi tulla huppari päällä ja tärkeintä on, että työt tulee tehtyä, ei niinkään missä ja milloin ne tehdään.”
Kevään yhteishaku alkaa ensi viikolla, 16.3. Niina muistuttaakin nyt opintoihin hakeutumista pohtivia käymään läpi erilaisia vaihtoehtoja ja arvioimaan avoimin mielin, mikä voisi olla juuri itselle sopiva polku.
Hyvää naistenpäivää ja onnea opintoihin nyt sekä tulevaisuudessa!