Voisiko yritys olla tasavalta?

Kuluva vuosi on hyvä esimerkki olosuhteista, joissa ketterät toimintatavat ovat hyödyllisiä. Maailmamme on epävakaa, epävarma, monimutkainen ja epäselvä. Asiakkaiden ostojen määrä ja laatu on vaihdellut voimakkaasti. Ennusteet tulevaisuudesta ovat epävarmoja, koska päätöksiin tarvittavia faktoja ei ole tiedossa. Tilanne on niin monimutkainen ja uusi, että perinteiset tapamme suunnitella toimintaamme eivät ole mahdollisia.

Sitra on uusinut megatrendinsä vuodelle 2020. Väestökasvu on taittumassa. Me ikäännymme. Teknologian kehitys kuitenkin jatkuu voimakkaana. Pitkä rauhan aika on vaurastuttanut ihmiskunnan. Seurauksena on pula kysynnästä, koska suurella on osalla ihmisistä on jo liki kaikki välttämätön. Ylipaino on nälänhätää suurempi ongelma.

Talouden muuttuessa muuttuu myös työn maailma. Palkkatyö vakituisessa työsuhteessa vähenee, koska työnantajat eivät enää kykene suojaamaan henkilöstöään asiakkaiden ostojen muutoksilta ja vaihteluilta. Kiinteistä kustannuksista halutaan eroon, jolloin muuttuvien kustannusten määrä kasvaa. Tulee ulkoistuksia. Työsuhteet muuttuvat lyhytaikaisiksi, osa-aikaisiksi ja joustaviksi. Etsitään halpatyövoimaa. Verkostoidutaan muiden organisaatioiden kanssa.

Päädymme silloin tilanteeseen, jossa johtajalla ei ole alaisia vaan yhteistyökumppaneita. Yhdenvertaisten kumppaneiden johtamiseen tarvitaan uusia johtamistapoja.

Autoritäärinen johtaminen

Autoritäärinen johtaminen on nykytodellisuutta niin yrityksissä, valtiollisella tasolla kuin erilaisissa muissa organisaatioissa. Sillä on monia eri muotoja, mutta hierarkkinen organisaatiorakenne on sen tyypillisin ilmentymä. Luokkayhteiskunnassa kuninkaalla ja aatelistolla on etuoikeuksia niin päätöksenteon kuin tulonjaonkin suhteen. Yritysjohto taas korostaa työskentelyään omistaja-arvon maksimoimiseksi.

Keskitetty päätöksenteko on parhaimmillaan kun tarvitaan nopeasti tehtyjä ja kokonaisuuden huomioivia päätöksiä. Sodankäynti on esimerkki tilanteesta, jossa ei ole aikaa keskustella eri päätösvaihtoehdoista. Johtajasta saattaa kuitenkin muodostua pullonkaula ja päätösten laatu riippuu johtajasta ja hänen käytettävissään olevasta tiedosta.

Johtajan käskyjen toimeenpano on vaikeaa ilman alamaisten myötävaikutusta. Määräysten noudattamista pitää valvoa. Kapinallisia rangaistaan ja tukijoita palkitaan. Kansalaisvapauksia kuten sananvapautta ja elinkeinonharjoittamista rajoitetaan. Tiedotusvälineiden hallinta ja propaganda ovat johdon välineitä pysyä vallassa, vaikka alemman tason johtajien määrä kasvaakin.

Lopulta kansalaisten aloitteellisuuden ja innovatiivisuuden tyrehdyttäminen näivettää autoritääriset yhteiskunnat. Palatsivallankumous on todennäköisempi vaihtoehto niille kuin kansannousu.

Yritysmaailmassa alainen palkitaan tottelevaisuudesta palkkauksella, bonuksilla, työsuhde-eduilla ja urakehityksellä. Kapinoijat ja vaaralliset kilpailijat taas erotetaan tai suljetaan verkostojen ulkopuolelle.  

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, joka on historian saatossa osoittautunut malliksi, jonka vallitessa kansakunnat ovat vaurastuneet laajojen kansanjoukkojen kekseliäisyyden ja yritteliäisyyden päästessä esiin. Myös yrityspuolella innovaatiot tapahtuvat suurelta osin pienyritysten verkostoissa.

Tasavaltaa hallitsee laki, ei hallitsija tai hallitseva eliitti. Kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina. Laki on kaikille sama, eikä kenelläkään ole etuoikeuksia identiteettinsä perusteella. Autoritäärisessä mallissa tyypillisiä tapoja määritellä etuoikeutettu luokka ovat syntyperä, rotu, uskonto, kieli, sukupuoli, kasti, ikä, puolue jne.

Tasavalloissa päätöksenteko on hajautettu. Kunnilla ja maakunnilla on itsehallinto ja päätöksentekijät ovat määräaikaisia kansaa edustavia ja heidän valitsemiaan. Suurista kysymyksistä päätetään kansanäänestyksillä. Organisaatiot ovat matalia ja päätökset tehdään mahdollisimman alhaisella tasolla.

Tasavaltojen perustuslait määrittelevät kansalaisoikeuksia, joilla taataan kansalaisille mm. oikeus harjoittaa elinkeinoja, esittää mielipiteitään ja olla turvassa perusteettomilta pidätyksiltä ja rangaistuksilta. Ne sisältävät turvamekanismeja, joilla vallan väärinkäytön mahdollisuuksia rajataan.

Henkilö tekee kuluttajana omat ostopäätöksensä ja yritykset mukautuvat kulutuskysyntään ja sen seurauksiin.

Ketterä johtaja tasavaltaisessa verkostossa?

Maailma siis muuttuu kun vaurastumme ja ikäännymme. Runsauden maailmassa kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Esimerkiksi Applen musiikkikaupan musiikki ei ole Applen omaa.

Yrityksessä johtaja huomaa, ettei hänellä enää ole alaisia, rangaistuksia ja palkkioita. Johdettavat tulevat asiakkailta, useammilta eri toimittajia ja muita sidosryhmiä edustavilta yhteistyökumppaneilta. Suoraa käskyvaltaa ei ole ja vaikutusvalta on ansaittava. Silti he yhdessä muodostavat tiimin. Ajatellaanpa vaikka tubettajatiimin vetämistä.

Kaikki alkaa asennemuutoksesta. Työn tarkoituksella, autonomialla ja itsensä kehittämisellä on henkilöille suuri merkitys. Tiimi perustuu luottamukseen, reiluuteen, vastavuoroisuuteen, avoimuuteen ja kunnioitukseen. Kumppanimme ovat ammatinharjoittajia, eivät alihankkijoita tai palkollisia. Heillä on muitakin vaihtoehtoja.

Koska yhteistyömme perustuu tasa-arvoisten kumppanien haluun toimia yhdessä, kirjoitamme organisaatiokaavion sijaan yhteistyösopimuksia. Tasavallan perustuslakia vastaa yrityksen perustajien osakassopimus. Projekteihin osallistujien pitää saada WIN-WIN-ratkaisu, jossa kunkin osapuolen vastuut ja oikeudet on määritelty. Palkkamalli on kytköksissä asiakkaalta saatavaan tulovirtaan.

Sopimus on tietenkin vasta lähtöpiste. Ketterän johtajan pitää olla läsnä, osallistua, kuunnella ja palvella tiimiään. Mitä hän siis voi tehdä tiiminsä puolesta? Fasilitointi, konsultointi, mentorointi, kouluttaminen ja valmentaminen ovat keskeinen joukko palveluita, mutta tapauskohtaisesti niitä löytyy koko joukko lisää. Päätökset tekevät ne, joilla on siihen parhaat edellytykset. Vuorovaikutuksissa avoimuus, rehellisyys, reiluus ja kunnioitus on ratkaisevia. Vapaamatkustajaongelma ei poistu pelkillä sopimuksilla turvamekanismeista huolimatta. Kaikkien pitää kasvaa vastuunottoon ja yhteistyön vaatimaan vastavuoroisuuteen.

Yhteenveto

Tasavalta-malli opettaa yrityksille, miten suuri joukko ihmisiä voi työskennellä tehokkaasti löyhästi verkostoituneena yhteisönä monimutkaisten, muuttuvien ja epäselvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lakien lisäksi tarvitaan osapuolten luja usko siihen, että elämä voi antaa enemmän kuin nollasummapeli.

Katso ketteryyskoulutuksiamme

• Tiiminvetäjän ketterä johtajuus
• Scrum Master I (SM I)
• Product owner I (PO I)
• Scrum Master II (SM II)
• Product Owner II (PO II)
• Kaikki Agile, Lean ja Scrum -koulutukset

Katso myös Voisiko yritys olla tasavalta? -webinaarimme.

Ketteryys Johtaminen