Vankilat, heroiini ja TOGAF® – Asiaa tavaramerkeistä
Vankilat, heroiini vai TOGAF®?
Vanha sanonta kuuluu, että ihmiset, jotka eivät ymmärrä arkkitehtuuria, rakentavat itselleen vankiloita. Tällä tarkoitetaan sitä, että hyvän arkkitehtuurin avulla vähennetään kertaluontoisia, tulevaisuutta haitallisella tavalla sitovia ratkaisuja.
Voiko sanoja omistaa?
Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli tiukkasävyinen kirjoitus, jossa paheksuttiin sellaisia ”hullunkurisia nimikkeitä” kuin verkkoarkkitehti, yritysarkkitehti tai it-arkkitehti. Allekirjoittajan huolena oli ilmeisesti se, että arkkitehti-nimitys vesittyy, jos sallitaan nimikkeitä, jotka eivät mitenkään liity rakennusarkkitehtuuriin.
Pelko ei ole aiheeton. Historia tuntee paljon esimerkkejä tavaramerkeistä, jotka ovat lakanneet olemasta tavaramerkkejä, koska omistaja ei ole pitänyt niistä huolta. Suomessa tiedetään yleisesti, että mono on alunperin ollut Monosen Kenkätehtaan tavaramerkki ja heteka taas Helsingin Terähuonekalutehtaan. Maailmalla tunnetaan yleiskieleen siirtyneitä sanoja, kuten heroiini (Bayerin tuotemerkki) tai liukuportaita tarkoittava sana escalator (Otis-yhtiön tuotemerkki). Muita esimerkkejä ovat termos ja kerosiini.
Tavaramerkkien omistajat taistelevat yleistämistä vastaan. Xerox taisteli menestyksekkäästi verbiä ’to xerox’ vastaan, ja lanseerasi itse tilalle sanan ’to photocopy’. Hakukoneyhtiö Google valvoo tiukasti, ettei sanakirjoihin tule pienillä kirjoitettuna verbiä googlettaa. Samoin ITIL®in, COBIT®in ja TOGAF®in omistajat valvovat omien merkkiensä käyttöä. Omistajien kannalta ei ole toivottavaa, että tulevaisuudessa itilillä tarkoitettaisiin palvelunhallintaa, kobitilla hyvää hallintotapaa ja togafilla arkkitehtuuria.
TOGAF – Mitä arkkitehtuuri siis on ja onko se suojeltava tavaramerkki?
Standardin (ISO/IEC 42010) mukaan arkkitehtuuri muodostuu järjestelmän osien välisistä suhteista ja niiden suunnittelua ohjaavista periaatteista. Arkkitehtuuri-sanaa voi siis perustellusti käyttää mistä tahansa asiasta, jossa mietitään osien välisiä keskinäisiä suhteita, hierarkiaa tai implementointijärjestystä. Voidaan siis puhua rauhansopimuksen arkkitehdistä, yritysarkkitehdistä tai vaikka prosessiarkkitehdistä.
TOGAF® (Open Groupin rekisteröity tavaramerkki) on arkkitehtuurin viitekehys, jota voidaan soveltaa mihin tahansa arkkitehtuurityöhön. Esimerkiksi Naton puolustusmalli on piirretty TOGAFin kaltaisella tavalla. Palvelunhallintaprosesseja voidaan kehittää TOGAFin mukaisesti. Jopa kuntakaavoitus on aikalailla TOGAFin mukaista, vaikka tuskin tietoisesti. Verkkoarkkitehdit, yritysarkkitehdit ja it-arkkitehdit käyttävät TOGAFia.
Ehkäpä rakennusten suunnittelijatkin, ne ”oikeat” arkkitehdit, voisivat omassa työssään hyödyntää TOGAFia. Silloin ehkä muiden arkkitehtien työ ei tuntuisikaan hullunkuriselta vaan suunnitelmalliselta lähestymistavalta, jolla varmistetaan, että työn tulos on järkevä, kaikkia sidosryhmiä palveleva ja tulevia tilanteita tukeva.
Heroin® -käytöstä ei ehkä ole apua, jos haluaa välttää vankiloita. TOGAF -käyttöä sen sijaan voi suositella. Sopivina annoksina, pitkäaikaiseen käyttöön. Aikuisille arkkitehdeille.
TOGAFin maailman pääset tutustumaan lukuisissa TOGAF-koulutuksissamme.
Julkaistu aikaisemmin MIFin blogissa.
ITIL® is a registered trade mark of AXELOS Limited, used under permission of AXELOS Limited.