Osaatko sittenkään johtaa ketteryyttä?
Ketteryyden suosion jatkuminen ja kasvu on tuonut konsultointi- ja valmennusmarkkinoille uusia tuulia. Perinteistä ja vanhaa on yhdistetty. On ketterää projektipäällikköä, ketterää testaajaa, SAFe agististia ja onpa Prince2®:kin mukana. Kanban ja Devops ovat pohjimmiltaan vanhojen Lean-periaatteiden uusia tuotteistuksia. Johtamisessa on vaikea keksiä enää mitään todella uutta, mutta ketterä johtajuus, palveleva johtaja ja valmentava johtajuus ovat olleet ahkerasti esillä.
Myllerryksen keskellä kannattaa palauttaa ydinasiat jälleen mieleen ja ymmärtää, mikä on todella tärkeää ja mikä markkinointiviestintää.
Organisaatiokulttuuri
”Me olemme vain töissä täällä”-asenteella ei menesty vaativassa aivoja vaativassa työssä. Tarvitaan innostusta ja uskoa oman työn mielekkyyteen. Perinteiset organisaatiot halvaantuvat, koska vallankäyttö tuhoaa aloitteellisuuden. Henkilöstö tunnistaa manipuloinnin helposti eivätkä asiakkaat usko kauniiseen markkinointiviestintään.
Sisäinen motivaatio ei ole ihmisen ominaisuus. Se syntyy organisaatiossa, jossa henkilöstö saa toteuttaa omia tavoitteitaan asiakkaiden kanssa. Hierakkisessa byrokratiassa toiminta näivettyy nopeasti. Henkilö, jolle annamme potkut, voikin muuttua tähdeksi kilpailijan palveluksessa.
Matala organisaatio
Nykypäivän monitaitoiset tiimit pystyvät hoitamaan asiakkaansa ilman moniportaista ja äärimmilleen erikoistunutta hallintoa. Päätökset menevät oikein, kun ne tehdään lähellä asiakasta. Syntyy säästöjä, kun sisäisen työn määrä pienenee olennaisesti.
Erityisesti tuoteomistajarooli on osoittautunut vaikeaksi. Se on haluttu jakaa useammalle eri sidosryhmää edustavalle henkilölle. Tai sitten, tuoteomistajan lisäksi on erillinen projektipäällikkö. Yleistä on myöskin jakaa työ liiketoimintaa edustavalle tuoteomistajalle ja tekniselle tuoteomistajalle. Puhumattakaan vieläkin monimutkaisemmista hallintohimmeleistä.
Kokeile ensin
Ketteryyteen siirtymisen vaikeus näkyy myös tavassa suunnitella ja rahoittaa muutoshankkeet isoina projekteina. Visiosta ja tiekartasta tulee helposti projektisuunnitelma, jonka pysymistä aikataulussa ja budjetissa valvotaan perinteiseen tapaan. Suunnitteluun käytetään aivan liikaa aikaa ja se tehdään aivan liian aikaisin. Tarkempi suunnittelu ei poista monimutkaisten hankkeiden luontaista epävarmuutta.
Ketterä tuotekehitys vaiheistuu suunnilleen seuraavasti:
1. Ensimmäinen kokeilu (proof of concept)
2. Sisäinen versio
3. Alfa-versio
4. Beta-versio
5. Ensimmäinen tuotantoversio
6. Seuraavat tuotantoversiot
Jokaisessa vaiheessa kerätään palautetta, jonka pohjalta tehdään päätös mahdollisesta jatkosta ja sen rahoittamisesta. On myös täysin luonnollista, että työtä ei jatketa.
Uskalla muuttaa suuntaa
Epäonnistu nopeasti (fail fast) on usein kuultu periaate, jonka toteuttaminen on vaikeaa, mm. koska emme tiedä, mitä onnistuminen on. Meillä ei ole siihen mittareita. Hyvä, kun tiedämme, miksi alun perinkään lähdimme hankkeeseen.
Uponneet kustannukset ja henkinen sitoutuminen hankkeeseen mutkistavat asioita. Kehitystiimien omat kehitysjonot lisäävät niiden henkistä muutosvastarintaa. Täyttä vauhtia liikkuvan junan suunnanmuutos on tunnetusti hankalaa. Julkaisujunan aikataulun ja julkaisun sisällön muuttaminen on vastaavaan tapaan vaikeaa. Ongelmista yleensä kerrotaan vasta pakottavista syistä ts. kun todellinen tuotanto on alkamassa.
DevOps-maailmassa, jossa julkaisuja on useita päivässä, haasteet ovat toisenlaiset. Sielläkin pitää aika ajoin pysähtyä miettimään koko työn järkevyyttä.
Kaikki ketteryyden koulutuksemme löydät täältä!
PRINCE2® is a registered trade mark of AXELOS Limited, used under permission of AXELOS Limited. All rights reserved.