Kriittinen ajattelu ja analyysi

World Economic Forum julkaisi 10 työelämätaitoa, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Blogisarjassamme saat katsauksen jokaiseen tulevaisuuden taitoon. Kriittinen ajattelu ja analyysi on sarjan neljäs osa.

Kriittinen ajattelu on tärkeää, koska meitä pommitetaan markkinointi- ja suostutteluyrityksillä. Se tarkoittaa skeptisyyttä heikkojen perustelujen käyttämisestä päätöksenteossa. Kriittisessä analyysissä suojaudutaan analyysin mahdollisilta virheiltä.

Tekemiemme päätösten olisi perustuttava järkeviin päätelmiin väitteistämme. Perusteluilla on perusteensa, ja ne riippuvat usein toisistaan ja ovat päällekkäisiä. Meillä on yhteen liitetty systeemi, jota haluamme muuttaa.

Hidas ja nopea ajattelu

Kun katsomme mitä tahansa tietoa, hidas ja analyyttinen ajattelu vie energiaa. Sen sijaan käytämme intuitiota, nopeaa ajattelua [1]. Käsittelemme kognitiivisia vinoumia [2] ja loogisia harhaluuloja [3]. Helpointa on pettää itseään.

Vaistomme haluaa edetä eteenpäin. Vaikka meillä on empiirisiä todisteita, emme katso niitä. Päätelmämme voivat olla vääriä, jos olemme tehneet loogisia virheitä päättelyssämme. Todisteemme voivat tietenkin olla myös vääriä tai heikkoja.

Markkinointi ja suostuttelu [4] keskittyvät enemmän tunteisiin ja henkilösuhteisiin kuin faktoihin. Ne kannustavat meitä etenemään nopeasti, mikä johtaa usein järjenvastaisiin päätöksiin.

Kriittisessä ajattelussa haluat välttää liian varhaisia johtopäätöksiä. Keräät todisteita ja annat ideoiden lentää. Ihmisten pitäisi tehdä omat johtopäätöksensä, järkeillä ja puolustaa näkemyksiään. Fasilitaattorit voivat käyttää muita menetelmiä kuin avointa keskustelua välttääkseen muutaman ihmisen valta-aseman.

Kognitiiviset vinoumat, mielikuvamarkkinointi

Kognitiivisissa vinoumissa käytämme päätöksenteossamme oikoteitä. Jätämme todisteet huomiotta ja keskitymme viestin tuojaan.

Uskomme, että tiedämme enemmän kuin todella tiedämme. Luotan itseeni eniten. Jos se oli minun ideani, sen täytyy olla oikein. Kannatamme meille hyödyllisiä tuloksia ja vahvistamme oletuksemme. On myös helppoa olla oikeassa jälkikäteen ja ajatella annetussa yhteydessä, laatikon sisällä.

Uskomme meidän kaltaisiimme ihmisiin. Jos idea tuli henkilöltä, joka äänestää samaa puoluetta, pitää samantyyppisistä elintarvikkeista ja työskentelee samalla alalla, hänen on oltava oikeassa.

Hyvät ja itsevarmat esitykset saavat meidät ostamaan ideoita. Otamme neuvoja kuuluisalta näyttelijältä. Uskomme asiantuntijoihin, tiedemiehiin ja viranomaisiin myös heidän osaamisalueensa ulkopuolella.

Seuraamme muita. Suositun näkemyksen kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta. Maan on täytynyt olla tasainen keskiajalla, koska kaikki siihen aikaan sanoivat niin. Joskus ryhmäajattelusta tulee massapsykoosi [5]. Meillä on ollut tulppaanimania ja Etelä-Meren kupla [6].

Mielikuvamarkkinointi liittää myymänsä tuotteen positiiviseen adjektiiviin. Esimerkiksi myyn voimakkaasti mielikuvaa vahvasta miehestä asiayhteydessä, jossa asiakas tietää tupakkatuotteeni X. Asiakas yhdistää mielessään vahvan miehen ja tuotteeni ja ostaa tuotteeni tullakseen mielikuvan mukaiseksi vahvaksi mieheksi.

Toinen tehokas markkinointityökalu on toisto. Alat ajatella, että tupakka X tekee sinusta vahvan miehen, koska olet kuullut tämän väitteen niin monta kertaa.

Loogiset virhepäätelmät

Muistamme logiikan säännöt koulumatematiikasta. Niiden soveltaminen reaalimaailman ongelmanratkaisuun vaatii omistautunutta työtä.

Yleistämme yksittäiset tapaukset liian helposti. Kaikkien joutsenten täytyy olla mustia, koska ainoa joutsen, jonka olen nähnyt, oli musta. Oletamme syy- ja seuraussuhteen, kun asiat tapahtuvat toistensa jälkeen. Join pullotettua vettä ja nyt olen sairas, joten veden on täytynyt tehdä minut sairaaksi. Syy-yhteyden olettaminen ilman mekanismia tapahtuu helposti.

Meidän pitäisi tarkastella lukuja, kun meillä on syy-yhteysmekanismi. Esimerkiksi 2-prosenttisen suolavesiliuoksen kiehumispiste on 102 oC eikä 100 oC [7], mutta tällä suolan määrällä ei ole käytännön merkitystä päivittäisessä ruoanlaitossa.

Kehäpäätelmässä johtopäätös vain toistaa oletetun perustelun. Herra X on hyvä kommunikoija, koska hän puhuu tehokkaasti. Olkiukko väittelyssä heikentää vastustajan näkemystä. Ad hominem on hyökkäys puhujaa vastaan, ei hänen mielipiteitään tai perustelujaan.

Kriittisessä ajattelussa fasilitaattorit voivat käyttää piirtämistä argumenttien suhteiden visualisointiin. Logiikkataulukoista on myös hyötyä.

Kriittinen analyysi

Tieteellinen menetelmä perustuu empirismiin. Organisaatiot menestyvät kokeilukulttuurilla. Kun analysoimme todisteita, tietoja, saatamme pitää niitä harhaanjohtavina tai väärinä. Olemme saattaneet kerätä osia tiedoista, mutta käytämme myös muiden tietoja ja viittauksia. Voimmeko luottaa tietoihin, joita emme voi vahvistaa? Tätä kutsutaan tieteen toistettavuuskriisiksi [8].

Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus on empiirisen tutkimuksen kultainen standardi. Jos kehitämme uutta lääkettä, meidän on tiedettävä, johtuuko paraneminen lääkkeestä vai jostain muusta. Tällaisessa tutkimuksessa potilaat jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään: 1. ne, jotka saavat uuden lääkkeen ja parhaan hoidon ja 2. ne, jotka saavat lumelääkettä ja parasta hoitoa.

Tulokset riippuvat otoksen ja potilaan valinnasta. Koska on mahdollista, käytämme useita tutkimuksia. Meidän on luotava tutkimussuunnitelma etukäteen ja määriteltävä onnistumisen kriteerit. Onko onnistumista eläminen viisi vuotta tutkimuksen jälkeen tai 50 vuotta tai jotain muuta?

Päätöksen olisi oltava perusteluista lähtevä järkevä johtopäätös. Miten painotamme ehdotettua päätelmää tukevia perusteluja ja perusteluja sitä vastaan? Argumenttien painotettujen pisteiden keskiarvo ei ehkä ole hyvä ajatus, jos edes yhdellä argumentilla on ääretön merkitys.

Usein johtopäätöstä ei voi päätellä yhdestä tai useammasta argumentista. Alamme käyttää todennäköisyyksiä. Ovatko tilastollisessa analyysissämme tekemämme päätökset oikeita? Ainakin meidän on harkittava näytteen valintaa, ajanjaksoja ja poikkeavien tapausten käsittelyä hyvin huolellisesti. Esitysgrafiikka saattaa pettää meitä.

Meidän on tehtävä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. Meillä ei ole tietoja, joita olisimme halunneet. Maailma muuttuu. Säännöt muuttuvat. Teemme varovaisen päätöksen puutteellisten tietojen perusteella ja valmistaudumme muuttamaan sitä.

Eturistiriidat

Tiedemies raportoi eturistiriidoistaan julkaisuissaan. Jos lääkeyhtiössä työskentelevä tutkija julkaisee lääketutkimuksen, lukijat tietävät, että hänellä on kannustin esitellä tälle yritykselle suotuisia tuloksia.

Skeptisyys on tärkeää, kun valta, ura tai raha vaikuttavat päätöksiin. Tieto voi olla puolueellista. Esimerkiksi vain suotuisat tulokset julkaistaan. Sensuuria ja muita pakkokeinoja voidaan käyttää. Tiede ja päätöksenteko yhdessä edellyttävät sananvapautta, avointa keskustelua ja että todisteet ratkaisevat päätökset.

Tieturin koulutukset

• Scrum Master I (SM I)
• Ketterä projekti – agile projektijohtaminen
• Scrum perusteet
• Tiiminvetäjän ketterä johtajuus

Viitteet 

1. Kahneman, Tversky: Thinking slow, thinking fast
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias 
3. https://owl.purdue.edu/owl/general_writing/academic_writing/logic_in_argumentative_writing/fallacies.htm
4. James Borg, Persuasion, the art of influencing people, Pearson, 2007.
5. MASS PSYCHOSIS – How an Entire Population Becomes MENTALLY ILL https://www.youtube.com/watch?v=09maaUaRT4M 
6. Charles Mackay: Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4meren_kupla 
7. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=boiling+point+salt+water 
8. https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis 

Kriittisyys Ajattelu