Koodarista itseohjautuvan ja oppivan tiimin jäseneksi
Maailma ja sitä mukaa työelämä muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, eikä mikään toimiala tai työtehtävä ole turvassa muutoksilta. Myös ohjelmistokehitys on muutoksessa jo nyt – ja jatkossa vielä enemmän. Mutta millaisia taitoja ohjelmistokehittäjältä tulevaisuudessa vaaditaan? Millainen on uuden sukupolven ohjelmistokehittäjä?
Ensinnäkin ohjelmistokehittäjä on entistä enemmän moniosaaja, sillä yksi selkeä trendi ohjelmistokehityksessä on Full Stack -kehittäminen. Ohjelmistokehittäjä ei ole enää vain koodari omalla koneellaan, vaan hänen tulee ymmärtää koko kokonaisuuden toimintaa kehittäjätiimin osana. Kehittäjätiimi osaa rakentaa kaikkiin arkkitehtuurin eri kerroksiin siten, että kokonaisuus toimii moitteettomasti. Full Stack Developer -tiimi osaa ohjelmoida serverillä pyörivät ratkaisut, suunnitella ja toteuttaa käyttöliittymän, rajapinnat, tietoliikenneratkaisut ja ymmärtää vieläpä yrityksen toimintaa ja bisneslogiikkaa.
Ohjelmistokehittäjän osaksi voi tulla Full Stack -tiimin jäsenenä myös esimerkiksi käyttöohjeiden kirjoittamista ja koulutuksen suunnittelua. Tiimissä tarvitaan ehkä myös lainsäädännön tuntemista, ja kaikkea muuta, mikä ei välttämättä ole teknistä. Ohjelmistokehitykseen liittyy siis jatkossa entistä enemmän paljon muutakin kuin koodaamista ennen kuin tuote on valmis, ja se voidaan luovuttaa asiakkaalle.
Itseohjautuva tiimi toimii tehokkaasti
Toiseksi, ohjelmistokehittäjä on tulevaisuudessa todennäköisesti itseohjautuvan tiimin jäsen. Tiimi on itseohjautuva, kun se saa päättää projekteistaan ja niiden toteutustavasta suhteellisen itsenäisesti. Itseohjautuvuus edellyttää luottamusta omaan ja kollegojen tekemiseen, haluun tehdä asioita hyvin ja valmiuteen johtaa omaa toimintaa.
Myös hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky rakentavaan palauteen antamiseen ovat tärkeitä. Itseohjautuvalla tiimillä ei ole kiveen hakattua toimintaohjetta, sillä toimintaa halutaan kehittää kaiken aikaa. Työssä korostuu ratkaisukeskeisyys.
Monet ketteriä menetelmiä, kuten Leania, Agilea tai Scrummia soveltavat ohjelmistoyritykset ovat enemmän tai vähemmän tiimien itseohjautuvuuteen pyrkiviä. Niissä tiimeillä on selkeät reunaehdot, joiden rajoissa päätökset voi hoitaa tiimin sisällä, ja kevyt raportointi pitää organisaation ajan tasalla tiimien toiminnasta.
Kun tavoitteet on asetettu, tiimi ei ole hakoteillä, ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tiimissä päättää itse. Tiimi voi itsenäisesti päättää muun muassa siitä, miten ja missä ohjelmointi on järkevintä tai helpointa toteuttaa, kun mob programming tai parikoodaus on mahdollista vaikka eri mantereilta. Yhtenä esimerkkinä näin toimivasta, erittäin menestyneestä yrityksestä on ruotsalainen Spotify.
Teknologia mahdollistaa myös sen, että ryhmät voivat organisoitua tavalla, joka ei tarvitse väliinsä hallinnoivaa esimiestä. Tämä on muuttanut myös johtamisen, sillä pomoa ei tarvita enää tiedonvälitykseen, työtehtävien koordinointiin eikä aina edes päätöksentekoon. Ylläpitäjä eli Scram-master on sen sijaan ikään kuin valmentaja, jolla on tärkeä rooli toimivan tiimin rakentajana, ja muun muassa psykologisella puolella tiimin ylläpitäjänä.
Yhteisöllinen oppiminen on jatkuvaa
Itseohjautuvassa tiimissä ei siis välttämättä ole yhtä vastuuhenkilöä, vaan tiimi itsessään on vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Tällaisessa tiimissä jokainen saa tarttua toimeen, kun kokee jonkin asian tarvitsevan kehittämistä. Tiimin sisäiset käytännöt luodaan yhdessä. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii nopeaa ja jatkuvaa reagointia arjessa, ja jos tiimi ei tiedä miten toimitaan tai päätöksenteko aiheuttaa pullonkauloja toimintaa, pitää tiimin rakennetta ketteröittää. Ketterä tiimi reagoi nopeasti ja muuttuu jatkuvasti ilman erillistä muutosprosessia.
Itseohjautuva tiimi pyritään rakentamaan siten, että siitä löytyy kaikenlaista tarvittavaa osaamista. Asiaa auttaa, jos tiimin jäsenillä ei ole vain kapeaan alueeseen keskittynyttä tietotaitoa. Silloin kun oma osaaminen ei vielä johonkin tekemiseen riitä, tiimiläinen voi ja haluaa oppia uutta joko muilta tai kehittää itse omaa osaamistaan. Hyvin toimivassa itseohjautuvassa tiimissä oppiminen ja itsensä kehittäminen onkin jatkuvaa. Omaa osaamista halutaan jakaa myös muille, ja ratkaista ongelmia yhdessä, ja kun jollain tiimiläisellä on vapaata kapasiteettia, hän tarjoaa sitä tiimin käyttöön.
Kaiken edellä olevan perustana on oppiva organisaatio, jolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa käyttäytymistään. Yritysten ja organisaatioiden tulisikin pyrkiä luomaan sellainen ilmapiiri ja kulttuuri, jossa oppimisen merkitystä korostetaan, mutta lopulta yksilön vastuulla on pitää huolta omasta henkilökohtaisesta osaamisestaan ja kehittymisestään. Sekä organisaatioiden ja yksilöiden vastuulla on myös se, että hiljainen tieto siirtyy organisaatiossa ajoissa eteenpäin.
Green ICT – nouseva trendi
Yksi nouseva trendi ohjelmistokehityksessä on Green ICT, joka on kuitenkin yhä vielä lapsenkengissä. Ohjelmistokehittäjillä on nimittäin taipumus käyttää hyväkseen kaikki tarjolla oleva mahdollinen laskenta- ja tallennusteho. Myöskään koodauksessa ei ole vuosikymmeniin otettu huomioon laitteisto-optimointia. Tietokoneiden laskentateho on kasvanut 30 vuodessa miljoonakertaiseksi, kun vertaa vuonna 1990 käytössä olleeseen laitteistoon. Ohjelmistokehityksen epäoptimaalisuus on syönyt tämän tehonlisäyksen käytännössä sitä mukaa, kun teho on lisääntynyt.
Ohjelmistotuottajien vastuuseen ICT-alan ympäristö- ja ilmastoystävällisyyden lisäämisessä on kuitenkin herätty viime vuosina, sillä alan ongelmat on tunnettu jo pari vuosikymmentä. Niitä ovat esimerkiksi ohjelmistojen ja verkkosivujen ominaisuuksien paisuminen, epäoptimoitu laiteresurssien käyttö, sekä datakeskusten energiankulutus ja hukkaenergia.
Ohjelmistokehityksen osaaminen tärkeää teknologiateollisuusalalle
Teknologiateollisuusalan yrityksille suunnatussa osaamispulssissa ohjelmistokehityksen osaamista piti tärkeänä 97 prosenttia tietotekniikan toimialan vastaajista, ja 77 prosenttia yrityksistä osaaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevien vuosien liiketoiminnalle. Muilla toimialoilla ohjelmistokehitystä tarkasteltiin laajemman ohjelmisto-osaamisen otsikon alla.
Osaamispulssi antaa yrityksille hyvät suuntaviivat siihen, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tämän pohjalta jatkuvan oppimisen tukeminen myös helpottuu. Tutustu osaamispulssiin osoitteessa https://osaamispulssi.fi/.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Anssi Rusanen
Senior Consultant