Digimurros: Miten välttää digitaalinen umpikuja?

Digimurros on asia, josta toitotetaan, mutta mikä on digitaalinen umpikuja (engl. Digital Deadlock)? IDC -konsulttiyrityksen tutkimus digimurrosten etenemisestä 1 500:ssa yrityksessä eri puolilta maailmaa osoitti, että 58 % yrityksistä on ns. digitaalisessa umpikujassa (ks. kuva alla).  

Tulokset ovat todennäköisesti hyvin samankaltaisia Suomessa. Useat suomalaiset yritykset ovat kyllä jo tehneet kokeiluja uusilla digitekniikoilla, mutta mitään systemaattista suunnitelmaa digiteknologioiden käyttöönotosta ei vielä ole tehty. Digimurrosta ei siis vielä osata hallita tai erityisemmin hyödyntää sitomalla se osaksi yrityksen laajempaa liiketoimintastrategiaa.

Kuva 1. Digimurroksen eri asteet. 

Heikon digimurros -johtamisen vaarana on joko ns. Kaaos -efekti tai Lukkiutumis -efekti, koska digimurros ei ole osa yrityksen laajempaa liiketoimintastrategiaa. 

Kaaos -efektissä digikokeiluja tehdään siellä täällä. Päällekkäiset kokeilut maksavat rahaa, eivätkä työntekijät ymmärrä, miksi kokeiluja ylipäätään tehdään. Vaarana on, että kokeilut jäävät pelkiksi kokeiluiksi, eivätkä saa suurempaa jalansijaa yrityksen sisällä.  

Lukkiutumis -efekti taas viittaa siihen, että nykyistä IT-ympäristöä kyllä ylläpidetään, mutta uusille digikokeiluille ei näytä riittävän rahoitusta, ja vielä vähemmän kiinnostusta. Vaarana tällöin onkin, että yritykset jäävät auttamattomasti jälkeen kilpailijoista, joilla on parempikatteisia ja asiakasta paremmin palvelevia tuotteita.  

Miten siis päästä eteenpäin ”digitaalisesta umpikujasta”?

Yleispäteävänä ohjeena voisi antaa: Paluun ”takaisin juurille”. Miettiä, mitä yritykseltä vaaditaan, jotta se selviäisi jatkossakin muuttuvassa kilpailijaympäristössä. 

Tämä helpolta kuulostava lause sisältää paljon. On esimerkiksi mietittävä ylemmällä tasolla yrityksen roolia uusissa alustatalousyhteisöissä eli ekosysteemeissä. Ei ehkä ole järkevää panostaa omien toimintatapojensa alituiseen tehostamiseen, jos resursseja tai välituotteita voi ostaa joltain toiselta saman ekosysteemin yritykseltä. Entä yhteistyö? Kannattaisiko tiettyä palvelua tuottaa jatkossa yhteistyössä jonkun uuden start-up:in kanssa, vaiko satsata oman osaamisensa kehittämiseen.  

Vasta kun liiketoimintastrategia on selkeä ja mukautettu uuteen digitaaliseen kilpailijaympäristöön, on aika miettiä, miten uusia digiteknologioita kannattaa omassa toiminnassaan hyödyntää. Uusia digiteknologioita valittaessa (oli ne sitten pilvipalveluita, mobiilipalveluita, AI:ta, IoT:tä, data-analytiikkaa, ohjelmistorobotiikkaa jne) on kuitenkin ensin ymmärrettävä, millaisia liiketoimintaongelmia niillä voi ratkoa. 

Muokatusta liiketoimintastrategiasta siis valitaan ja priorisoidaan ne tavoitteet ja kipupisteet, joita digiteknologioilla voi ylipäätään ratkoa. Lopuksi näiden valintojen pohjalta luodaan vaihe vaiheelta etenevä digimurrossuunnitelma (engl. Digital Masterplan). Digimurrossuunnitelma siis kertoo, mitä liiketoimintatavoitteita mitkäkin digiprojektit yrittävät ratkoa. Se myös kertoo, miten digimurros vaikuttaa yrityksen ei-teknisiin osa-alueisiin.

Digimurrossuunnitelmaa tehtäessä onkin kysyttävä: Tarvitaanko uusia mittareita? Entä nykyiset työroolit, pitäisikö niitä muuttaa? Työohjeet? Entä milloin kannibalisoida vanhat tuotteet uusien tieltä? Entä miten ottaa käyttöön kokeilukulttuuri? Budjetointimekanismit digikokeiluihin? Asiakkaan rooli? Työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi? Osallisuus uusiin alustatalouden ekosysteemeihin? 

Digimurros vaatii kärsivällisyyttä

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta mitä aikaisemmin ymmärretään, että digimurros lähtee elinvoimaisesta liiketoimintastrategiasta, sitä nopeammin yritys pääsee tehokkaasti hyödyntämään uusia digiteknologioita. Sinne tänne hutkiminen tai kaikesta digikokeilusta kieltäytyminen pitää yrityksen vain tiukasti ”digitaalisessa umpikujassa”. 

Katso myös Palvelumuotoilu digitaalisten palvelujen kehittämisessä -koulutuksemme.

Digimurros Digitalisaatio