COBITia hallitukselle, valtionoppia kouluttajalle
Ben Kallandin blogi, joka on alunperin julkaistu helmikuussa 2016 MIFin blogissa.
Ben on palvelunhallinnan ammattilainen – Tieturin kouluttaja ja konsultti – joka on nähnyt IT-alaa eri suunnista jo 30 vuoden ajan. Hänen erikoisosaamistaan ovat ITIL®, COBIT ja ISO 20000 sekä muut mallit ja standardit, jotka tuovat lisäarvoa ja laatua palveluihin. Benin koulutuksen ja konsultoinnin missio on osaamisen siirtäminen asiakkaalle.
Sertifikaatit: ITIL® Expert, COBIT®, Certified Outsourcing Specialist, ISO 20000, Lean IT, TOGAF® 9
ITIL® is a registered trade mark of AXELOS Limited, used under permission of AXELOS Limited.
Viime syksynä minulla oli hieman poikkeuksellinen toimeksianto. Lensin Abu Dhabiin kouluttamaan paikallista valtionhallintoa COBIT-viitekehykseen.
Huomasin hyvin äkkiä, ettei oma viitekehykseni ollut sopiva asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen. Elän länsimaisessa yhteiskunnassa ja olen tottunut ajattelemaan poliittisia järjestelmiä sellaisilla käsitteillä kuin kansa, jolla on äänioikeus, eduskunta (tai kongressi tai senaatti), joka jollain tavalla edustaa kansaa, ja presidentti tai pääministeri, joka johtaa hallitusta. Ymmärrän, että Saksan presidentillä on erilaiset valtaoikeudet kuin USA:n presidentillä ja osaan hahmottaa, että liittokansleri suunnilleen vastaa pääministeriä.
Nyt, kun piti ymmärtää miten arabiemiraatit toimivat, huomasin, ettei minulla ollut sopivia työkaluja. Miten niin presidential monarchy, eikö se ole joko tai? Tuntemillani käsitteillä ei ollut vastinetta. Joten pyysin: piirtäkää minulle kuva, määritelkää ydinkäsitteet. Sain noin viidessätoista minuutissa pikaoppitunnin aivan uuteen viitekehykseen.
Viitekehyksellä (framework) tarkoitetaan keskeisten käsitteiden, ideoiden ja konseptien määrittelemistä tietyssä asiayhteydessä. Viitekehykset helpottavat ajattelua ja kommunikointia. Viitekehyksen opiskelu tähtää siihen, että saadaan työkaluja, joilla voidaan ymmärtää ja käsitellä kyseistä aihealuetta.
Abu Dhabissa asiakkaat opettivat minulle poliittista järjestelmää, minä opetin heille COBITia. Tavallaan kyse oli samasta asiasta. Määrittelimme termejä, piirsimme laatikoita ja nuolia, lokeroimme asioita, hahmotimme lokeroiden keskinäisiä suhteita. Jätimme turhat yksityiskohdat käsittelemättä.
Tässä piilee viitekehyksien lumo. Ne eivät anna valmiita vastauksia, mutta ne antavat valmiuden ymmärtää mahdollisuuksia. Jos haluamme keskustella fiksusti palvelunhallinnasta, on hyvä opiskella ITILiä, joka on palvelunhallinnan viitekehys. Jos haluamme nähdä kokonaiskuvaa IT-johtamisesta, voimme opiskella COBITia. Jos arkkitehtuurit kiinnostavat, voisi alkajaiseksi opiskella TOGAF-viitekehystä. Jos työn virtaviivaistaminen, hukkatyön vähentäminen ja lean-periaatteiden soveltaminen kiinnostaa, voi Lean IT olla hyvä lähtökohta.
Valtiontaloutta ei välttämättä voi ymmärtää yksityistalouden viitekehyksen perusteella, palvelutuotantoa ei välttämättä voi ymmärtää tehdastuotannon käsitteillä. Kannattaa valita asiayhteyteen sopiva kehys. Joskus voi tietenkin olla hedelmällistä tarkastella tuttua asiaa uuden viitekehyksen avulla. Monet innovaatiot perustuvatkin siihen, että ollaan siirrytty vanhan viitekehyslaatikon ulkopuolelle. Mutta jotta voisi olla luova ja rikkoa rajoja, pitää ensin ymmärtää missä rajat ovat ja miksi ne ovat siellä sekä millä termeillä niistä puhutaan. Sen jälkeen voi helpommin käsitellä sitä, pitäisikö rajoja siirtää, poistaa tai niitten valvontaa tehostaa. Vai ovatko rajat kuvitteellisia ja vain vanhentuneen viitekehyksen aikaansaamia.
Blogi on alunperin julkaistu helmikuussa 2016 MIFin blogissa.
Ben Kalland