Kriittinen ajattelu

IT-alalla yleinen ketterä ajattelu soveltuu myös muille elämänalueille. Sovellamme sitä tässä ajankohtaisiin aiheisiin. Kriittisellä ajattelulla tarkoitamme skeptisyyttä vahvistamattomien olettamusten käyttöön päätöksenteossa.

Monimutkaisten muuttuvien ongelmien ratkaiseminen

Käytämme Scrum-viitekehystä, jossa ihmiset voivat käsitellä monimutkaisia ​​muuntuvia ongelmia. Sen ydin on empirismi, jonka mukaan tieto tulee kokemuksesta ja päätösten tekeminen perustuu tunnettuihin tosiasioihin. Siinä käytetään iteratiivista, inkrementaalista (toistuvaa ja additiivista) lähestymistapaa ennustettavuuden optimoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi kehittäessä tuottavasti ja luovasti mahdollisimman suurta lisäarvoa tarjoavia tuotteita.

Monimutkaisissa ongelmissa syy-seuraussuhteita on vaikea havaita. Ne ovat epälineaarisia. Esimerkiksi pandemian leviäminen alkoi räjähdysmäisesti ja sillä on pitkä häntä kohti nollaa. Siinä on palautesilmukka, jossa immuniteetti hidastaa taudin leviämistä. Itämisaika on esimerkki syyn ja seurauksen välisestä viiveestä.

Analysoidaksemme ongelman tunnistamme siihen vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi viruksen leviäminen riippuu itse viruksesta ja siitä, kuinka ihmiset eristäytyvät sosiaalisesti toisistaan. Kalanluu-kaaviota voidaan käyttää vaikuttavien tekijöiden kuvaamiseen.

Syy-silmukka-kaavio näyttää vaikuttavat tekijät ja niiden suhteet.

Syy vai seuraus?

D-vitamiinia on ehdotettu ratkaisuksi tautiin, mutta emme ole varmoja, vähentääkö vitamiini virusinfektioita vai kuluttavatko virukset vitamiiniresursseja vai onko infektioihin taipuvaisella henkilöllä myös rajoitetut vitamiinivarannot vai onko taustalla  jokin näiden yhdistelmä.

Pelkkä tekijöiden korrelaatio ei riitä. Meidän on varmistettava mekanismi. Meillä voi myös olla mekanismi, mutta ei vaikutusta. Ajoitus ja annos vaikuttavat lääkkeen tehokkuuteen ja haitallisiin ja sivuvaikutuksiin ihmisillä. Voimme käyttää laskelmia ja tietokonemalleja, koeputki- ja laboratoriotestejä, patologiaa ja koe-eläimiä epäonnistuaksemme nopeammin.

Koska syillä on omat syynsä, teemme juurisyyanalyysin päästäksemme syvemmälle ongelman analyysissä. 5 miksi-kysymystä on tyypillinen tekniikka vaikuttavien tekijöiden löytämiseksi. Haluamme esimerkiksi tietää, miksi jotkut viruksesta kärsineet vanhat ihmiset kuolivat. Huomaa, että yksiselitteistä ja yksinkertaista syiden ja seurausten ketjua ei välttämättä ole.

Viheliäisissä ongelmissa vaikutus syntyy useiden vaikuttavien tekijöiden yhteistyöstä; havainnot näyttävät kaoottisilta ja tilastot eivät näytä pysyviä korrelaatioita. Saatat löytää rajoja, joiden sisällä vaikutus vaihtelee. Niitä kutsutaan (oudoiksi) attraktoreiksi.

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä perustuu empirismiin. Organisaatiot menestyvät kokeilukulttuurin avulla.

Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus on empiirisen tutkimuksen kultakanta. Jos kehitämme uutta lääkettä, meidän on tiedettävä, johtuuko paraneminen lääkkeestä vai jostakin muusta. Tällaisessa tutkimuksessa potilaat jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään: 1. uudet lääkkeet ja parhaan hoidon saaneet ja 2. lumelääkettä ja parasta hoitoa saavat potilaat.

Tulokset riippuvat otoksesta ja potilaiden valinnasta. Koska sattuman mahdollisuus on olemassa, tutkimusten on oltava toistettavissa. Meidän on luotava tutkimussuunnitelma etukäteen ja määriteltävä menestys. Onko menestystä se, että potilas on elossa 5 vuotta tutkimuksen jälkeen, vai 50 vuotta vai jotain muuta.

Suunnitellessamme monimutkaisia tuotteita meillä on oltava empiirisiä todisteita, tosiasioita, jotka tukevat oletuksiamme, siitä, että tuote voidaan rakentaa ja että asiakkaat haluavat ostaa sen. A/B-testausta käytetään laajalti tässä tarkoituksessa.

Ajattelun vinoumat ja mielikuvamarkkinointi

Kun katsomme mitä tahansa tietoa, ajattelu hitaasti ja analyyttisesti vie energiaa. Käytämme sen sijaan intuitiota, nopeaa ajattelua [1]. Silloin meidän tulee huomioida kognitiiviset vinoumat [2] ja loogiset harhat [3]. Helpointa on pettää itseään.

Uskomme, että tiedämme enemmän kuin todella tiedämme. Uskomme kaltaisiin ihmisiin. Kannatamme meille hyödyllisiä tuloksia ja tuloksia, jotka vahvistavat oletuksemme. On helppo olla oikeassa jälkikäteen ja ajatella annetussa asiayhteydessä, laatikon sisällä.

Logiikka on vaikeaa. Siispä luotamme asiantuntijoihin ja hyökkäämme vastakkaisia näkemyksiä esittäneitä henkilöitä vastaan itse asian sijasta. Perusteluketjumme voi olla virheellinen, jopa päätyä takaisin olettamuksiimme. Yleistämme yksittäisiä tapauksia. Väitteidemme osoittaminen vääräksi voi olla mahdotonta. Väitteemme voivat olla ristiriitaisia, jota kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi.

Meidän on käytettävä näyttöön perustuvaa tiedettä sen sijaan, että luottaisimme mielikuvamarkkinointiin. Mielikuvamarkkinointi vetoaa tunteisiin. Siinä käytetään adjektiiveja, erityisesti pelkoa, uhkaa ja vaaraa. Oma tuotteesi yhdistetään sanoiksi, jotka koetaan positiivisiksi, ja kilpailevat tuotteet negatiivisiksi koettuihin sanoihin. Sanojen merkitystä voidaan myös muuttaa totutusta.

Sinun tulee olla tarkkaavainen, kun näet ylivoimaisen määrän toistoja ja näkemysten yksipuolisuutta: Kaikki sanovat, että tekoäly ja robotiikka ovat tulossa. Huomaat vähättelysanoja, kuten “ennustaa” ja “voi” väitteessä “Professori ennustaa, että 100 miljoonaa voi kuolla”.

Lisäksi ehkä näet, että otsikko ei vastaa sisältöä. Se voi olla vain clickbait. Tutkimus ja tosiasiat puuttuvat. Pahimmassa tapauksessa tosiasioita ei ole tai tosiasiat eivät tue väitteitä tai tosiasiat ovat liioiteltuja. Myrsky vesilasissa esitetään maailmanlaajuisena katastrofina.

Etene mukautuen askel askeleelta

Koska emme tiedä lopputulosta ketterässä epävarmassa maailmassa, etenemme askel askeleelta. Sopeudumme jokaisen askeleen jälkeen, koska emme voi tehdä kattavaa suunnitelmaa. Etenemme koko ajan eteenpäin. Virheelliset askeleet ovat mahdollisia ja sallittuja.

Ketterät johtajat ovat muiden nöyriä palvelijoita, jotka katalysoivat uusien ongelmien ja parempien ratkaisujen löytämistä. Elämä epävarmuudessa on kuin tiedemiehen ja puutarhurin elämä.

Ketterät johtajat suvaitsevat ja arvostavat erilaisia mielipiteitä. Tosiseikkoihin perustuvat ratkaisut onnistuvat ja huonot ideat epäonnistuvat nopeasti, kun meillä on tieteen vapaus ja vapaa keskustelu ja viestintä. Sensuuri vahingoittaa luovuutta.

Sinua saattaisi kiinnostaa

• Tieturin ketteryyskoulutukset
• Katso blogiin liittyvä webinaaritallenne

Viitteet

1. Kahneman, Tversky: Thinking slow, thinking fast,
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias

Ketteryys Johtaminen Agile