Pysyvä ketteryys
Pysyvä ketteryys on tapa rakentaa pitkäikäisiä, helppohoitoisia ja mukautuvia tuotteita. Onnistuminen tässä säilyttää ketteryyden toimintamallina.
Ketteryys on parhaimmillaan epävakaassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Tästä huolimatta se ei ole immuuni toimintaympäristön muutospaineille, jos tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ei ole jatkuvaa.
Pysyvä, kestävä (sustainable) tuote tai palvelu säilyttää kilpailukykynsä maailman myllerryksessä. Kysynnän ja tarjonnan vaihtelu taloussyklien myötä on tuttua. Muutostarpeen syy voi olla myös ulkoinen kuten sota tai uusi keksintö.
Pitkäikäisyys, helppohoitoisuus ja mukautettavuus
Kuluttaja haluaa, että hän voi käyttää ostamaansa tuotetta pitkiä aikoja. Kuluminen heikentää fyysisten tuotteiden käyttökelpoisuutta. Myös ohjelmisto voi menettää hyödyllisyytensä kun lait ja käyttäjien toimintatavat muuttuvat.
Käyttäjien tarpeiden muuttuminen ja parempien ratkaisujen löytäminen voivat olla syynä fyysisesti toimintakelpoisen tuotteen hylkäämiseen. Uudet innovaatiot tekevät usein vanhojen tuotteiden käyttämisen taloudellisesti kannattamattomaksi. Me emme enää matkusta hevoskyydillä, vaikka se onkin edelleen mahdollista.
Omistajuuteen liittyy aina oma kustannuksensa ja vaivansa. Huoltokustannusten kasvu tekee korjaamisesta kannattamatonta ja osien saatavuus on usein viimeinen pisara tuotteen elinkaaressa.
Mukautettavuus tarkoittaa sitä, että tuote sopii helposti eri tilanteisiin sellaisenaan ja on helposti mukautettavissa ja skaalattavissa uusiin esiin tuleviin käyttötarkoituksiin.
Perusajatus
Pysyvän ketteryyden perusajatus on koostaa tuote itsenäisesti korvattavissa olevista osista. Osia on sopiva määrä niin että asennusten, mukautusten ja huoltojen kustannus optimoituu. Nämä osat ovat julkaisukelpoisia tuotteen inkrementtejä.
Tuoteperheissä tuote tai sen osat pystytään koostamaan erilaisiin asiakastarpeisiin ja tilanteisiin. Autoteollisuudessa tehdään useita automalleja samalle pitkäikäiselle alustalle.
Ohjelmistotuotannossa alustoilla irrotetaan oma investointi käyttöjärjestelmistä ja tietokantatuotteista. Ohjelmointirajapinnoilla tehostetaan tuotteiden ja niiden osien integrointeja. Pilvipalveluilla skaalataan mm. kapasiteettia. Oma tuotekehitys tehdään uudelleen käyttävillä komponenteilla, jotka tuottavat mikropalveluita käyttäjilleen.
Ideasta inkrementiksi
Tuoteomistajan pitäisi pyrkiä inkrementaaliseen ja iteratiiviseen kehitystyöhön. Tuotteesta tehdään pala kerrallaan valmiiksi ja se julkaistaan käyttäjille, jotta palautteesta voidaan oppia ja korjata suuntaa. Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa, joka ei lopu ison projektin päättyessä.
Asiakastarve on kuitenkin usein vain hahmotelma. Se on kooltaan epämääräinen ja järjestämätön. Sekä tilaaja- että toimittajapuolella on halu isoihin kauppoihin. Asiakas toivoo kokonaisratkaisua kaikkiin mahdollisiin ja tuleviin ongelmiin. Vaikkei perinteistä laajaa vaatimusmärittelyä tehtäisikään kaupankäyntiin ja selvittelyyn menee paljon aikaa. Tarve ja riippuvuuksien määrä kasvaa, vaikka asiakkaalla ei olekaan mahdollisuutta rahoittaa tai toteuttaa kaikkea. Tällaisessa tilanteessa tuoteomistajan kannattaa pyrkiä saamaan tuloksia aikaan ja karsia ylimääräinen.
Investoinnit
Tuoteomistajan kannattaa ajatella toimintaympäristöään monimutkaisena systeeminä, jonka ennustaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Taloussyklisysteemissä kysynnän vaihteluihin reagoidaan luontaisesti vähemmän kestävällä tavalla. Tuotekehitys ja pitkävaikutteiset investoinnit jäädytetään. Ulkoistaminen, siirtyminen yhteistyöverkkoon muuttaa kiinteitä kuluja muuttuviksi, mutta palveluiden saatavuus ja hintakehitys ovat toisessa vaakakupissa.
Jos tuotteen laatu on alun perikin huono tai ylläpito laiminlyödään ajaudutaan nopeasti korjausinvestointiin. Koska asiakkaan tuotot alkavat vasta kun käyttäjä saa valmiin tuotteen käyttöönsä, alkavat valmispaketit tuntua houkuttelevilta. Koska ohjelmistotuotanto on vahvasti kiinni organisaation toiminnassa, tulee käyttäjäkoulutuksesta ja toimintaprosessien räätälöinnistä tällöin pullonkaula.
Yhteenveto: Miten säilytän tuoteomistajana ketteryyden ja sen hyödyt
Syklisessä ympäristössä tuoteomistajalle pieni on kaunista. Isot projektit ovat vaarallisia niin organisaatiolle kuin tuoteomistajan omalle urakehitykselle. Talouslamassa pienet valmiiksi asti tehdyt inkrementit tuovat kaivattua kassavirtaa. Suuret kehityshankkeet ovat tarpeetonta puuhastelua. Suhdannehuipulla säästäväinen tuoteomistaja on oikeassa.
Tuottavuus ja kasvu tulevat innovaatioista, oppimisesta. Elämme yltäkylläisyyden maailmassa, jossa raaka-aineista, rahoituksesta tai työvoimasta on harvoin pulaa. Kysymme siis itseltämme: ”Mitä uutta me voisimme osata, jolla ilahduttaisimme tulevaisuuden asiakkaitamme?”
Tarvitsemme pitkän tähtäyksen vision, mutta kokonaisvaltaisen suunnitelman tekeminen on mahdotonta ja hyödytöntä.
Lyhyt mukautuva kehitysjono on elämistä tässä päivässä. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan kun maailma muuttuu.
Ketteryys ei ole tapaa kyhätä prototyyppejä nopeasti kokoon. Sen on pysyvä toimintamalli korkealaatuisten ratkaisujen tuottamiseen. Se perustuu nopeisiin laadukkaisiin valmiisiin toimituksiin.
Teknisen velan lisäksi kannattaa varoa myös velkaa rakentamattomissa mutta tarpeellisissa tuotteen ominaisuuksissa.
Itsekkyys nostaa aika ajoin päätään. Se ei voi olla ilman seurauksia. Win-win-mallissa osapuolet eivät pyri hyötymään toisten kustannuksella. Näin tuoteomistajat säilyttävät hyvät suhteet sekä kehittäjiin että asiakkaisiin.
Ketteryyskoulutuksia:
Haluatko saada tietoa alan kuulumisista, tulevista webinaareistamme ja asiantuntijoiden kirjoittamista blogeista? Tilaa uutiskirjeemme. Voit valita kirjeen kiinnostuksesi mukaan ja saat kirjeen kerran kuukaudessa.
Pentti Virtanen
Pentti on koulutukseltaan filosofian tohtori ja Certified Scrum Trainer. Hänen erityisalueenaan on toiminnan kehittäminen erityisesti ketterillä Lean- ja Scrum-ajattelumalleilla.
Pentin pitkä ja monipuoleinen työkokemus sisältää mm. käytännön projektijohtamista suuryhtiössa ja IT start-upin kasvutarinan 15 henkilöstä 500 henkilöön. Pentin tilaisuuksissa yhdistyvät vahva teoreettinen tausta ja opettavat tarinat hänen käytännön kokemuksistaan.
