Pitääkö mun alkaa instata – Social Influencing työelämän avaintaitona

Kun sain eteeni World Economic Forum julkaiseman listan kymmenestä tärkeimmästä työelämän taidosta vuonna 2025, pisti silmääni sana social influence. Sana nosti mielleyhtymiä Instagram-influencereista, mutta en ollut aivan varma tarkasta merkityksestä. Siksi lähdin selvittämään, mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miksi tätä taitoa pidetään niin tärkeänä lähitulevaisuuden metataitona.

Social influence, joka kääntyy suomen kieleen sanaksi ’vaikuttaminen’, on kyky saada toinen ihminen tai ryhmä ihmisiä muuttamaan uskomustaan, asennettaan tai toimintaansa joko tavoitteellisesti tai tarkoituksetta. Vaikuttaminen on vakuuttamista (persuasion) hienovaraisempaa. Vaikuttunut henkilö ei välttämättä edes tiedosta muuttavansa asennettaan tai toimintaansa. Myöskään vaikuttaja ei lähtökohtaisesti ole tavoitteellinen toiminnassaan. Vaikuttuminen tapahtuu, koska vaikuttaja toimii sosiaalisessa tilanteessa (virtuaalinen tai live) tavalla, joka koskettaa meitä ihmisinä. Olennaista on vastavuoroisuuden tunne, samaistuminen tai halu samaan sosiaaliseen asemaan, vaikuttajan viestien uskottavuus, vakuuttavuus ja henkilökohtainen viehätysvoima.

Vaikuttaja siis kutittaa joko tietoisesti tai tiedostamatta ihmisten sosiaalisuuteen liittyviä luonnonlakeja: hyväksynnäntarvetta ja halua kuulua valittuun joukkoon. Ensiarveluni oli siis oikea. Kyseessä ovat tutut, ihmiskunnan vanhimmat ja vahvimmat ajurit, jonka varaan on rakentunut viimeisen 15 vuoden aikana triljoonatoimiala – sosiaalinen media.

World Economic Forumin mukaan kyky sosiaaliseen vaikuttamiseen on taito, jota jokaisen työelämässä toimivista tulisi tietoisesti kehittää ja harjoittaa. Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä? Pitääkö minun asiantuntijana alkaa dokumentoida ja julkaista (työ)elämääni? Kuuluuko työsuunnitelmaani kuvata millaisesta mukista juon kahvini tänään? Henkilöprofiiliani saattaisi ehkä vahvistaa julkaisu punaisen delete-napin hankkimisesta näppäimistööni. Asiasta voisi virittää myös yhteistyötä Dellin markkinoinnin kanssa. Eihän sen näin pitäisi mennä! Mutta ei taida enää riittää myöskään vanha kunnon Työni puhuu puolestaan -asenne.

Organisaatioiden lähestymistapa tähän taitoon on ’ajatusjohtajuus’. Ideana on olla omassa valitussa toimialakuplassaan se toimija, jota asiakkaat ja kilpailijat seuraavat ja kopioivat. Ensimmäinen, joka lanseeraa uuden palvelun, tuotteen tai idean. Ensimmäinen, joka tuo asiakkaidensa ja sidosryhmiensä saataville uusia tapoja katsoa vanhoja ongelmia. Näillä organisaatioilla on julkaisukanavissaan eniten nälkäisiä seuraajia, puolestapuhujia ja informaation jakajia. Tällaista asemaa ei kuitenkaan saavuteta noin vain. Ajatusjohtajaksi pääseminen tarkoittaa yleensä vuosien systemaattista ja laadullista työtä. Vaikuttajuutta on myös vaikea ostaa ulkoapäin, etenkin jos sen halutaan välittömästi linkittyvän organisaation liiketoimintaan tai perustehtävään. Tämä tarkoittaa, että vastuu ajatusjohtajuuden vaatimista uusista näkökulmista ja ideoista valuu väistämättä organisaation asiantuntijoille.

Ei siis välttämättä tarvitse instata kahvikuppia, mutta asiantuntija-artikkeli, blogi tai videokäsikirjoitus ovat nyt monen työlistalla. Näitä pitäisi sitten osata laatia ja toteuttaa sellaisella tavalla, joka kiinnostaa muita ihmisiä ja vaikuttaa heidän päivittäisiin valintoihinsa. Social influencing tarkoittaa siis viime kädessä kykyä viestiä muita kiinnostavasti omista osaamisen ja innostuksen aiheista. Helposti sanottu, vaikeammin tehty!

Tieturin koulutuksia

• Taitavan projektipäällikön leadership-taidot – asiantuntijoiden johtaminen
• Projektipäällikön keskeiset taidot
• Kestävä johtaminen – etiikka ja yritysvastuu esihenkilön työssä

Vaikuttaminen