Ketteryys on tärkeämpää kuin koskaan

2020 on vuosi, jolloin maailma kääntyi ylösalaisin ja epävarmuus tulevaisuudesta on suurempi kuin vuosikymmeniin. Olemme joutuneet oppimaan, etteivät vanhat totuudet päde enää ja samalla sopeutumaan nopeasti täysin uuteen normaaliin. Ja sopeutuminen näyttää vain jatkuvan…

Olemme saaneet oppia olemaan… agileja! ”Ai miten muka?”, saatat ajatella. ”Miten niin agile? Eihän sanaa löydy edes sanakirjasta”. Totta! Mutta, Oxford Dictionary selittää sanan näin: Agile = able to move quickly and easily. Ja juuri tuo kyky, ketteryys, on nyt tärkeämpää kuin koskaan, sekä meille yksittäisille ihmisille että organisaatioille. Kyky muuttaa nopeasti suuntaa ja ajatuskulkuja, muuttua ja seurata sekä reagoida siihen, mitä maailmalla tapahtuu, on elintärkeää organisaatioille.

Mistä agilen eli ketterän organisaation tunnistaa? Useastakin asiasta, mutta nostan tässä esiin niistä kolme.

1. Asiakaslähtöisyys

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, ettei organisaatiossa unohdeta koskaan eikä missään tilanteessa, miksi se on olemassa. Kenelle tuotamme arvoa? Miten teemme sen? Vielä tarkemmin: Mikä tai ketkä oikeuttavat organisaatiomme olemassaolon? Vaikka organisaatio ei luokittelisi käyttäjiään asiakkaiksi voisi palvelun käyttäjä tai arvon vastaanottaja olla helpommin sulatettavissa. Siis henkilö, kenelle tuotamme arvoa.

2. Arvovalta

Jotta ympäristön muutoksiin, kuten asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, voi reagoida nopeasti, pitää päätösvalta olla niillä, joilla on paras asiakasymmärrys ja yhteys asiakkaisiin. Silloin ei tarvita tutkimuksia tai strategiaa, että voi tehdä nopeita päätöksiä, jotka tuottavat arvoa asiakkaalle.

Delegointi, luottamus, vapaus yhdistettynä vastuuseen sekä sopivassa suhteessa ajatusmalli ”mieluummin nopeasti ja väärin” ovat tärkeitä elementtejä tasa-arvoisessa organisaatiossa, jossa ei takerruta arvovaltaan.

3. Läpinäkyvyys

Organisaatiota, jossa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee, ei voida sanoa ketteräksi. Läpinäkyvyys yhdistettynä matalaan hierarkiaan ja tasa-arvoisuuteen mahdollistaa tiedon siirtämisen organisaation sisällä: Sharing is caring! Kun jollakulla on hyvä idea, se kannattaa jakaa nopeasti koko organisaatiolle – idea voi parhaimmillaan jalostua ja kehittyä entistäkin paremmaksi. Myös ongelmat ja haasteet on syytä jakaa. Riittävän ajoissa! Näin kaikki voivat olla mukana ideoimassa ratkaisua ongelmaan tai haasteeseen.

Ketteryys on turhan karsimista

Ketterä projektijohtaminen tarkoittaa siis, että tarkastelemme projektia useasta kulmasta. Tuottavatko kaikki toimet todellakin lisäarvoa? Lisäävätkö kaikki osat/toiminnot/modulit arvoa asiakkaalle? Voimmeko tehdä nopeita päätöksiä muuttuvissa tilanteissa vai onko projektipäälliköllä/projektin omistajalla tiukka tarve kontrolloida kaikkea? Onko meillä määritelty mitä tehdään ja siirretäänkö päätös siitä, kuinka tehdään niille, jotka tehtävän oikeasti suorittavat? Ja ennen kaikkea: Olemmeko yleensä sitä mieltä, että teemme oikeita asioita ja asioita oikein?

Ketterän toimintamallin juuret ovat lean-kulttuurissa, jossa ollaan allergisia turhuudelle, japaniksi muda. Turhuudeksi lasketaan mm. turha työ, tarpeeton byrokratia ja turhat rutiinit. Miten määritellään, mikä on turhaa? Vastaus on simppeli: Jos se ei tuota arvoa, se on turhaa. Kuka sitten määrittelee, mikä tuottaa arvoa? Palvelun käyttäjä eli arvon vastaanottaja tietenkin! Asiakas. Matkustaja. Potilas. Kuntalainen.

Ketteryys on mm. organisaation kykyä muuttaa nopeasti suuntaa. Edullisesti – niin taloudellisesti, psykologisesti kuin organisatorisesti. Fokus on jatkuvasti tuotteiden ja palveluiden jatkuvassa kehittämisessä niin, että ne tuottavat parasta mahdollista arvoa vastaanottajalle. Mikäli näin ei toimita, vaarannetaan koko organisaation tulevaisuus.

Vuosi 2020 on opettanut, että meidän pitää pystyä ajattelemaan, muuttumaan ja toimimaan nopeasti. Ketteryys on siis tärkeämpää kuin koskaan ennen, niin organisaatiossa kuin projekteissa.

Katso Agile, Lean ja Scrum -koulutuksemme.

Ketteryys Agile