Jatkossa Suomessa tehdyt pätevyyskoulutukset kelpaavat myös ulkomailla
Vuosittain yli 400 000 suomalaista työntekijää suorittaa pakollisen pätevyyskoulutuksen.
Suomalainen pätevyyskoulutus on keskellä murrosta. Pätevyyskoulutus muuttuu eurooppalaisen mallin mukaisesti sertifioiduksi ja samalla koulutus siirtyy kokonaan verkkoon muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Korona nopeutti väistämätöntä muutosta, sillä pandemian estettyä luokkahuonekoulutukset työantajilla on ollut haasteita hoitaa henkilökuntansa pakollisia pätevyyskoulutuksia. Nyt kansainvälisesti sertifioitu pätevyys voidaan suorittaa itsenäisesti verkossa. Ilman virallista pätevyyskoulutusta työntekijä ei välttämättä pääse suorittamaan työtehtäviään. Ongelmia voi tulla myös vahinkotilanteiden vakuutuskorvausten osalta.
Yli kaksi miljoonaa suomalaista työntekijää on suorittanut kotimaisen pätevyyskoulutuksen. Monet työelämässä tarvittavista korteista ja sertifikaateista ovat lakisääteisiä tai useiden eri vaatimusten mukaisia. Korteilla ja sertifikaateilla osoitetaan ammatissa tarvittava osaaminen ja parannetaan työturvallisuutta. Ilman virallista pätevyyttä työntekijä ei välttämättä pääse työmaalle. Vahinkotilanteissa myös vakuutusten voimassaolo on usein liitetty työntekijän suorittamiin pätevyyskouluksiin. Virallisia pätevyyksiä, kuten esimerkiksi Työturvallisuus- ja Sähkötyöturvallisuuskoulutukset, suoritetaan Suomessa vuosittain satoja tuhansia. Pelkästään Työturvallisuuskortin on suorittanut noin miljoona henkilöä.
Jatkossa kansainvälisten suomalaisyritysten tarvitsemat pätevyyskoulutukset kelpaavat myös ulkomailla
Pätevyyskoulutuksiin on liittynyt muutama hiljaisesti hyväksytty ongelma. Suomessa on eri tahojen hyväksymänä varsin kirjava valikoima eri tehtäviin liittyviä pätevyyksiä. Koulutusten taso on vaihteleva eikä niitä valvota systemaattisesti. Lisäksi Suomessa ei ole tähän saakka ollut lainkaan laajaa eri pätevyydet kattavaa pätevyysrekisteriä, josta voisi luotettavasti vahvistaa henkilön osaamisen. Kansainvälisten suomalaisyritysten kustannuksia on lisännyt moninkertainen koulutus, sillä suomalaiset pätevyydet eivät ole voimassa muissa maissa.
– Ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Nyt pätevyyskoulutusten sertifiointiyhtiö Kiwa Inspecta ja koulutusyhtiö Soprano ovat allekirjoittaneet virallisia pätevyyskoulutuksia koskevan yhteistyösopimuksen. Jatkossa Sopranon tytäryhtiöt MIF ja Tieturi organisoivat verkossa toteutettavat pätevyyskoulutukset. Kiwa Inspecta vastaa pätevyyksien sertifioinnista, koulutuksen laadunvalvonnasta ja kansallisen pätevyysrekisterin ylläpidosta, Sopranon vt. toimitusjohtaja Pauliina Lautanen-Nissi kertoo.
– Tieturi ja MIF pystyvät nyt tarjoamaan ainoana Suomessa kansainvälisesti vertailukelpoisia, sertifioituja pätevyyksiä kokonaan verkkokoulutuksena, Lautanen-Nissi huomauttaa.
Korona-pandemian takia pätevyyskoulutuksia ei ole voinut järjestää luokkahuonetoteutuksella
Korona on iskenyt myös pätevyyskoulutuksiin. Pandemian takia luokkahuonetoteutukset ovat jäissä. Webinaareilla tilannetta on yritetty parantaa, mutta niiden ongelma on se, että työntekijät ovat sidottuna tiettyyn kellonaikaan. Verkkokoulutuksessa työntekijä pystyy suorittamaan itsenäisesti sekä hänelle itselleen että työnantajalle sopivana aikana.
– Nyt tapahtuneen muutoksen ansiosta organisaatiot voivat jatkossa hankkia kaikki viralliset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset pätevyydet yhdestä paikasta, tasalaatuisesti ja voivat aina tarvittaessa tarkistaa pätevyydet luotettavasti kansallisesta rekisteristä. Verkkokoulutuksen ansiosta koulutus on ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumaton. Yritykselle verkkokoulutus on kustannustehokasta, sillä henkilökunnan ja esimiesten aikaa sekä matkakulut säästyvät, Lautanen-Nissi toteaa.
– Kiwa Inspectan ja Sopranon yhteistyö takaa sen, että verkkokoulutukset ovat vaikuttavia ja vaatimusten mukaisia. Yhteistyömme on kansainvälisesti merkittävää toimintaa, joka laajentaa koulutusosaamista muuallekin Eurooppaan, kertoo toimitusjohtaja Mikko Törmänen Kiwa Inspectalta.
– Verkkokurssi on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumattomasti tietokoneella tai puhelimella. Selkeillä ja vakioiduilla koulutuksilla oppiminen tapahtuu nopeasti ja todistettavasti. Verkkokoulutuksessa testataan koulutuksen omaksuminen välitehtävillä ja loppukokeella. Suoritetusta kurssista saa pätevyyden osoittavan kortin ja sen voi lisätä ansioluetteloon, Törmänen jatkaa.
Tyypillisesti verkkokoulutuksen kesto on 3–5 tuntia ja virallinen pätevyys on voimassa 5 vuotta
Ensi vaiheessa MIF.fi ja Tieturi.fi -verkkopalvelussa voi suorittaa Työturvallisuuskurssin (valtakunnallisesti arviolta noin 200 000 suoritusta vuodessa), Tulityökurssin, European Hot Work Certificate (75 000), Sähkötyöturvallisuuskortin, Electrical work safety training (20 000), Trukkikortin (20 000), Teollisuusnosturikoulutuksen (10 000), Henkilönostinkoulutuksen, Telinetyöturvallisuus-koulutuksen, Putoamissuojainten tarkastajakoulutuksen, Nostotyön suunnittelijan ja valvojan koulutuksen, Taakankiinnittäjän ja merkinantajan koulutus, Nostoapuvälineiden tarkastajakoulutuksen, Säiliö- ja suljetun tilan työ -koulutuksen, Työturvallisuuskurssin, Työsuojelun peruskurssin, Työsuojelulainsäädännön perusteet -koulutuksen, Räjähdysvaarallisten tilojen (ATEX) turvallisuuskoulutuksen ja Energiatehokkuuskoulutuksen.
