Opiskelemalla selviää muuttuvassa maailmassa
Kirjoittaja Marita Heinström-Salo aloitti Tieturi-uransa 35 vuotta sitten. Maailma ja työelämä ovat muuttuneet vuosien varrella melkoisesti, mutta tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Tieturi on pysynyt ydinajatukseltaan samana: jatkuvan oppimisen edelläkävijänä.
Kotikunnassani Etelä-Pohjanmaalla keskikoulua ja lukiota käydessäni koulumatkat taittuivat linja-autolla. Autossa oli keväällä ja syksyllä kuuma, talvella kylmä. Matkaa suuntaansa kertyi yli 20 kilometriä. Jos joutui etupenkkiin istumaan, sai katsella kuskin oikealla puolella kojelaudassa tarraa, jossa luki ”Oppia ikä kaikki”. Enpä olisi silloin uskonut, kuinka todeksi lause elämässäni muodostuu.
Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta syksyllä 1986 juuri 24 vuotta täytettyäni. Työkokemusta oli kertynyt tuohon mennessä opiskelujen ohessa; rippikoulun jälkeen useampi vuosi seurakunnan varhaisnuorisokerhon johtajana, kirjoitusten jälkeen välivuotena lukuvuosi Seinäjoen keskustan yläasteiden uskonnon lehtorin viransijaisena, yliopisto-opintojen aikana yhteensä runsas vuosi pankissa otto- ja antolainauksessa sekä konttorin johtajan kesälomasijaisena. Ekstrasin myös myyjänä ja kassana lähikaupassa. Vanhemmillani oli maitotila, joten maataloustyöt kuuluivat automaattisesti elämään.
Valmistumiseni jälkeen työskentelin Vaasan yliopiston hallinnon ja markkinoinnin laitoksella noin vuoden. Tutkimustyön lisäksi työhöni kuului opintoneuvonta ja -ohjaus, opetustehtäviä, opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen ja laitoksen tiedotustoiminta.
Sattumalla sormensa pelissä
Seuraavana syksynä -87 aloitin kouluttajana Nokian Tietotekniikan koulutuskeskuksessa Nitecissä Helsingin Pitäjänmäellä, ensimmäisessä vakituisessa työpaikassani. Tässä sattuma oli pelissä. Olin nimittäin jo keväällä allekirjoittanut työsopimuksen Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa, ja tarkoitus oli aloittaa elokuun alussa koulutussuunnittelijan työt.
Silloinen poikaystäväni valmistui kanssani samoihin aikoihin ja muutti kotikaupunkiinsa Helsinkiin töihin. Vieraillessani hänen luonaan selasin Hesaria. Nokian Tietotekniikan koulutuskeskus Nitec haki kouluttajaa. Hain, sain paikan ja valitsin Vaasan sijasta Helsingin. Sillä tiellä yhä olen, ja samassa työpaikassa, vaikka monet asiat kuten työtehtävät, tittelit, yrityksen nimi ja omistajat ovat matkan varrella vaihtuneet.
Tittelit vaihtuvat – työpaikka pysyy
Tieturi-urani aikana olen toiminut kouluttajana, myynti- ja markkinointipäällikkönä, avainasiakaspäällikkönä, asiakkuuspäällikkönä, asiakkuusjohtajana, esimiehenä, myyntijohtajana, johtoryhmän jäsenenä, osakkaana. Käynyt läpi useat yritysostot, yritysfuusiot ja yhteistoimintaneuvottelut. Koulutusliiketoiminta on muuttanut muotoaan, liiketoimintatoimintaympäristö muuttunut, yritys organisoitunut edellisten mukaisesti, kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Minä olen kulkenut mukana luottavaisin mielin uutta kohti niin sanottuna vanhana työntekijänä. Palkanmaksajina Nokian lisäksi ovat olleet ICL, R. Linturi Oy, ICL Public Ltd. Company, Tieturi Oy, Management Institute of Finland Oy ja MIF Koulutus.
Olen saanut kehittää ja kehittyä, opiskella lisää, käyttää ja näyttää osaamistani sekä asiakkaidemme, että oman organisaation hyväksi. Kurssilistaani kuuluvat lukemattomat valmennusohjelmat, luennot, seminaarit, koulutukset, workshopit niin johtamisesta, esimiestyöstä, myynnistä, kouluttamisesta kuin tietysti myös tuotteistamme. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tämä on todellakin elinikäistä, jatkuvaa opiskelua. Muutokset ja uuden oppiminen antavat uutta virtaa, ja samalla intohimo työhön ja oppimiseen säilyy.
Lama ja yritysostojen aika
Suomen 90-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Lamaan vaikuttaneita syitä oli monia, joista suurimpia rahamarkkinoiden nopea vapauttaminen ja Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Lamavuosina yritysostot seurasivat toisiaan. Nokia myi Nitecin ICL:lle vuonna 1990, ja minä siirryin kouluttajasta vastaamaan myynnistä ja markkinoinnista syntyneeseen ICL-koulutuskeskukseen. Kesäkuussa -93 ICL puolestaan myi koulutuskeskuksensa R. Linturi Oy:lle. Linturi oli perustettu 1983, ja oli yhdistymisen aikoihin Microsoftin, Lotuksen ja Novellin valtuuttama koulutuskeskus.
Tuolloin suurin osa molempien keskusten koulutuksista järjestettiin kouluttajan luokissa, ja ne olivat niin sanottuja avoimia, julkisia kursseja. ICL:n ja R. Linturin yhdistymisen jälkeen yhä enemmän ryhdyttiin järjestämään asiakkaille räätälöityjä, omia koulutustilaisuuksia, joita pidettiin myös asiakkaiden omissa tiloissa. Samalla vanhat tietokoneet väistyivät uuden tekniikan – neljäkasikutosten – tieltä.
Myös laman aikana ymmärrettiin, että ammattitaidon jatkuva kasvattaminen on elintärkeää, vaikka resurssit olivat entistä rajallisemmat. Vuodesta 1992 lähtien panostettiin muun muassa laatujärjestelmään, Unixiin, ja työn tuottavuuden parantamiseen.
Syksyllä -93 koulutusala alkoi jo selkeästi elpyä, vaikka laman seurauksena yritysten konkurssien määrä yhä kasvoi ja aiheutti suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 työvoimasta oli työttömänä 17 prosenttia.
Koulutustarjonta ja -tavat monipuolistuneet
Työelämän muutos tuntuu vain nopeutuvan. Uusia työelämää helpottavia työkaluja, sovelluksia ja menetelmiä lanseerataan yhä kiihtyvään tahtiin. Työntekijällä on oltava muutoksen sietokykyä, yhteistyökykyä, tahtoa ja innokkuutta itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen, jotta kaikessa muutoksessa pysyy mukana.
Manuaalinen työ on vähentynyt eri organisaatiotasoilla murto-osaan, lähes kaikki on ja tapahtuu verkossa. Tietotekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia, ja tahti vain kiihtyy. 90-luvun taitteessa siirryttiin MS-DOS-käyttöjärjestelmästä OS/2-käyttöjärjestelmään. Jo tuolloin tietotekniikan ajateltiin olevan valtavassa murroksessa.
Ennen opetettiin työkalujen ja ohjelmistojen käyttöä – nyt opetetaan soveltamaan työkalujen ja ohjelmistojen, viitekehysten ja menetelmien käyttömahdollisuuksia. Ennen koulutus oli luentotyyppistä, luokassa ja aina kasvokkain, joko asiakkaan tiloissa tai kouluttajan tiloissa. Nykyisin hyödynnetään eri opetusmenetelmiä, erilaisia verkko-oppimisympäristöjä, tehdään entistä enemmän ryhmätöitä, lisäksi tehdään välitöitä ja -tehtäviä, erilaisia testejä, on etäkoulutusta, luokkakoulutusta tai hybridikoulutuksia eli edellisiä yhdistettynä.
Kouluttaminen on monipuolistunut ja vaatii kouluttajalta ja asiantuntijalta panostusta substanssiosaamiseen opetettavasta aiheesta ja kouluttamiseen sekä innostusta molempiin. Myös koulutuksen vaikuttavuuden todentaminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Nykyasiakkaat ovat osaavia, vaativia ja tietävät, mitä tarvitsevat. Kouluttautumisella haetaan tehokkuutta ja tuottoja.
Pandemia nopeutti digitalisaatiota
Jo 90-luvun alusta lähtien on ennustettu ja odotettu sitä digitaalisuuden kasvua, jonka pandemia lopulta toi tullessaan. Etäkoulutus- ja etämyyntikäytännöt ottivat ison harppauksen eteenpäin. Etäpalaverikäytännöt ovat vakiintuneet. Asiakkaiden kanssa on helppo sopia palavereja, kun hekin voivat osallistua etänä. Työnteko on monesti tehokkaampaa, kun aikaa ei kulu matkustamiseen ja odotusaikoihin. Ympäristökin kiittää.
Verkon ja teknologian hyödyntäjät ovat menestyjiä. Silti kommunikointi- ja kohtaamistaidot ovat arvossa arvaamattomassa, sillä yhä pitää osata lukea ihmisten ilmeitä, eleitä ja kuulostella puhetta kunnolla, sitäkin, mitä ei sanota, jotta kohtaaminen onnistuu ja tärkeät asiat eivät jää huomaamatta.
Mielestäni etätyömahdollisuuksien myötä työelämä on parempaa kuin koskaan aiemmin. On mahtavaa, kun voin itse valita, haluanko tehdä töitä etänä vai kampuksella. Myös asiakkaamme voivat valita, haluavatko he kouluttautua luokassa vai etänä, mistä päin maailmaa tahansa.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa elinikäinen oppiminen on edelleen yksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Tieturi on jo vuosikymmenien ajan auttanut organisaatioita ja yksilöitä olemaan osaajien kärkijoukoissa.
Marita Heinström-Salo
Avainasiakaspäällikkö
