Päättelykyky, ongelmanratkaisu ja ideointi
Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) julkaisi 10 tulevaisuudessa tarvittavaa työelämätaitoa. Blogisarjassamme on käyty läpi ensimmäiset yhdeksän työelämätaitoa, nyt vuorossa on kymmenes; päättelykyky, ongelmanratkaisu ja ideointi. Kuten muutkin kymmenestä työelämätaidosta, myös nämä taidot ovat pehmeitä kykyjä (soft skills).
Päättelykyky, ongelmanratkaisu ja ideointi (”Reasoning, problem-solving and ideation”) linkittyy jo aiemmin esitellyistä työelämätaidoista analyyttiseen ajatteluun ja innovaatioon, kompleksisten ongelmien ratkaisuun sekä luovuuteen, omaperäisyyteen ja oma-aloitteisuuteen.
Päättelykyky tarkoittaa kykyä edetä perustellusti johtopäätökseen olettamuksesta. Ongelmanratkaisussa tarvittavat taidot puolestaan auttavat selvittämään ongelmia nopeasti ja tehokkaasti. Ongelmanratkaisu vaatii sekä kykyä pureutua itse ongelman ytimeen että ratkaisun löytämistä. Ideointi puolestaan mielletään usein luovuudeksi, kyvyksi tuottaa uusia ideoita, tapoja tehdä asioita, testata niitä ja sitä kautta ratkaista ongelmia.
Palvelumuotoilu ongelmanratkaisussa ja ideoinnissa
Sanapari ”ongelmanratkaisu ja ideointi” toi minulle automaattisesti mieleen palvelumuotoiluprosessin tuplatimantin. Tuplatimantti on British Design Councilin kehittämä palvelumuotoilun prosessimalli.
Tuplatimantin ensimmäinen timantti auttaa määrittelemään ratkaistavan ongelman (discover/löydä – define/määritä), toinen taas kehittämään siihen ratkaisun (develop/kehitä – define/tuota). Molemmissa timanteissa kerätään ensin mahdollisimman paljon tietoa (divergentti ajattelu, mahdollisimman monta ratkaisuvaihtoehtoa) ja sen jälkeen analysoidaan tietoa tiivistä kiteytystä varten (konvergentti ajattelu, yksi oikea ratkaisu). Sen lisäksi, että tuplatimantti on laajasti käytössä, ovat palvelumuotoiluun erikoistuneet toimistot edelleen kehittäneet siitä omia versioitaan.
Palvelumuotoiluun on tarjolla monenlaisia menetelmiä ja työkaluja, joista valita juuri omaan tarpeeseen sopivat. Ongelmanratkaisuun ja ideointiin soveltuvat menetelmät tukevat luovuutta ja uusien ratkaisujen löytämistä. Mainio perusteos (englanniksi) aiheesta on Marc Stickdorn ja kumppanien This is Service Design Doing, joka esittelee erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä laajasti ja kattavasti.
Ratkaisuja oikeisiin asioihin
Koska palvelumuotoilussa määritellään ensin ratkaistava ongelma, auttaa se varmistamaan, ettei ideoinnilla lähdetä ratkaisemaan väärää ongelmaa. Vaikka ongelmanratkaisu onkin tärkeä asia, vielä tärkeämpää on ratkaista oikeita, liiketaloudellisesti merkittäviä ja ihmisiä aidosti koskettavia ongelmia. Tässä tuplatimantin löydä – määritä -vaiheet ovat hyödyllisiä. Erityisesti löydä-vaiheessa avoin, utelias ja empaattinen asenne on tärkeä. Löydä – määritä -vaiheessa ei vielä etsitä ratkaisua ongelmaan, vaan määritetään ongelma, jota lähdetään seuraavassa vaiheessa ratkaisemaan.
Palvelumuotoilun perustana on palveluiden kehittäminen asiakas/käyttäjälähtöisesti; palvelun asiakasarvon ja sen tuottamisen kiteyttäminen. Palvelumuotoilun perusteet -koulutusta Tieturilla vetävä Kalle Reunanen on kirjoittanut tarkemmin siitä mitä palvelumuotoilu on ja mitä hyötyä siitä on organisaatioille. Lue Kallen blogi Palvelumuotoilu on palvelun asiakasarvon ja sen tuottamisen kiteyttämistä.
Tieturin koulutuksia:
- Palvelumuotoilun perusteet
- Asiakasymmärrys palvelumuotoilussa
- Palvelumuotoilu digitaalisten palvelujen kehittämisessä
- Asiakaskeskeinen asiantuntija
- Muralin perusteet – työpaja Muralin tehokäyttöön
